Normal stuff (in actual reality) | La 1.12. klo 16-21

Esitystapahtuma, joka kiinnostuu inhimillisyyden ja epäinhimillisyyden leikkauspintojen koomisuudesta, kiehtovuudesta ja kammottavuudesta. Tapahtuma koostuu keskustelevasta työpajasta ja kahdesta esityksestä. Sigtryggur Berg Sigmarsson työskentelee performanssin ja äänen, Jouni Järvenpää ja Nina Renvall tanssin ja liikkeellisen ilmaisun alueilla. Kaikkien työskentelyä leimaa vahva omaleimainen improvisatorinen ote ja kehollisuuden vahva läsnäolo esityksessä. Keskustelevaa työpajaa vetävät nukketeatteritaiteilijat Pia Kalenius, Antti-Juhani Manninen ja Merja Pöyhönen.

Päivän ohjelma
16.00 työpaja ja keskustelu: Pia Kalenius, Antti-Juhani Manninen ja Merja Pöyhönen (nukketeatteri)
19.00 esitys: Jouni Järvenpää ja Nina Renvall (tanssi)
20.00 esitys: Sigtryggur Berg Sigmarsson (performanssi)

Työpaja: Puppets of the Uncanny Valley – nukkien vieraus ja sietämätön tuttuus
Pia Kalenius, Antti-Juhani Manninen ja Merja Pöyhönen tarjoavat keskusteluympäristön aiheenaan vierauden ja tuttuuden kokemukset taiteessa. Keskustelu ammentaa inspiraatiota saksankielisestä, Heideggeriä ja Freudiakin kiehtoneesta unheimlich-käsitteestä. Unheimlich on sanana hankala käännettävä: sen vastakohta heimlich tarkoittaa sekä tuttua, kotoisaa, kodikasta, ja samalla salaista. Unheimlich on siis yhtäaikaa näiden kahden vastakohta: jotain tuttua, kodikasta, mutta jotain, jonka olisi pitänyt pysyä salassa, kätkettynä. Unheimlich on jossain tutussa sijaitsevaa outoutta, kammottavuutta siinä hetkessä, kun jokin tuttu alkaa näyttää vieraalta.

Aihetta lähestytään nukketeatteritaiteen värittämien linssien kautta. Nukke on erinomainen esimerkki tutun ja vieraan yhtäaikaisesta läsnäolosta ja ristiriidasta esineessä: nukke on hyvin tunnistettava, surkuhupaisa ja koomisen kammottava samaan aikaan. Nuken sukulaisia tässä ovat androidit, robotit, 3D-animoidut hahmot, zombit, naamiot, kaikki missä jokin ei-inhimillinen näyttäytyy hieman liian ihmismäisenä, tai toisinpäin. Ihmismäisten hahmojen lisäksi puhutaan tiloista, esineistä ja kielestä. Keskustelijoita kiinnostaa esimerkiksi mikä tekee autiotalosta kammottavan, miksi esineet näyttävät joskus vierailta, miten sanat ja niiden merkitykset kadottavat hetkittäin yhteyden toisiinsa ja alkavat kuulostaa vain kammottavilta äänteiltä.

Keskustelun ohella tehdään muutamia helppoja harjoitteita aiheen ympäriltä. Harjoitteissa ei joudu tahtomattaan esiintymään, vaan ne toimivat ennemmin keskustelun avaajina ja tarjoavat konkretiaa kaskustelun tarjoamille ajatuksille.

Kuratoinut
Antti-Juhani Manninen

Tapahtuma on osa Titanikin 30-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa, jossa pohditaan Titanikin mahdollisia tulevaisuuksia. Sen järjestämistä on ystävällisesti tukenut Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto.

~~~

Normal stuff (in actual reality)
Sat 1 December 4-9pm

A live art event interested in the comic, charm and uncanniness of the intersections of human and nonhuman. The event consists of a dialogical workshop and two performances. Sigtryggur Berg Sigmarsson works in the fields of performance and sound, Jouni Järvenpää and Nina Renvall are dance makers. The work of all three can be also characterized by its strong original improvisational style as well as a powerful presence of corporality. Dialogical workshop is facilitated by puppet theatre artists Pia Kalenius, Antti-Juhani Manninen and Merja Pöyhönen.

Programme
16.00 workshop and talk: Pia Kalenius, Antti-Juhani Manninen ja Merja Pöyhönen (puppet theatre)
19.00 live: Jouni Järvenpää ja Nina Renvall (dance)
20.00 live: Sigtryggur Berg Sigmarsson (perfromance)

The workshop / talk: Puppets of the Uncanny Valley
Pia Kalenius, Antti-Juhani Manninen ja Merja Pöyhönen offer a talk around the experiences of the familiar and the unfamiliar in art. The talk is inspired by German language concept of unheimlich, that fascinated also for example Heidegger and Freud. Unheimlich is a difficult word to translate. Its opposite, heimlich, means at the same time familiar, cosy, homely but also secret. Thus, unheimlich translates as something cozy, something familiar that should’ve been left hidden, unrevealed. Unheimlich is the strangeness located in something familiar, the uncanniness in the moment something familiar begins to seem unfamiliar.

The subject is approached through the lenses of puppet theatre. A puppet is an excellent example of the simultaneous presence of and contradiction between the familiar and the unfamiliar in an object. A puppet is very familiar, tragicomic and comically horrifying. It has a lot in common with androids, robots, 3D-animated characters, zombies, masks, everything where nonhuman appears a bit too human, or vice versa. From puppets the talk reaches to the directions of spaces, objects and language. Among the interests of the speakers are for example questions what makes an abandoned house scary, why everyday objects seem sometimes strange to us, how words and their meanings momentarily drift apart and end up sounding like unintelligible sounds.

Along with the talk we do few easy exercises approaching the subject. In these exercises you don’t need to perform, but they work more as conversation openers and offer some solid ground for the thoughts covered in the conversation.

Curated by
Antti-Juhani Manninen

The event is part of Titank’s 30th anniversary programme, which ponders upon Titanik’s possible futures. It is kindly supported by The Varsinais-Suomi Regional Fund of The Finnish Cultural Foundation.