Natascha Süder Happelmann  | mobile Hörstation Ankersentrum (surviving in the ruinous ruin)

12.2.–7.3.2021

Natascha Süder Happelmann tuo teoskokonaisuuden Ankersentrum (surviving in the ruinous ruin) kautta Euroopan pakolaisleirit Titanikiin. Teos sai ensiesityksensä vuonna 2019 osana Venetsian Biennaalia, missä se koostui suuresta installaatiosta, jonka rakenteelliset, veistokselliset ja äänielementit avasivat tilan välittömälle somaattiselle kokemukselle.   
 
Rakennustelineistä kasattuun rakennelmaan sijoitetun monikanavaisen ääniteoksen Tribute to Whistle, joka on Titanikissa kuunneltavissa vinyylilevylle taltioituna, on luonut eri musiikillisista traditioista ja taustoista tulevat kuusi muusikkoa ja säveltäjää: Jessica Ekomane, Maurice Louca, DJ Marfox, Jako Maron, Tisha Mukarji ja Elnaz Seyedi. Pillien kirkkaista, vihlovista äänistä kutoutuu monimuotoinen rytmien ja äänten verkko, joka on saanut inspiraationsa pakolaisten matkallansa käyttämistä viestimisen keinoista. 

Ääniteoksen rinnalla Titanikissa esitetään kolmen videon kokonaisuus, joka johdattaa katsojan Puglian tomaattiplantaasien ja Trapanin sataman pelastusalusten kautta Baijerin pakolaisleireille (Ankerzentren), merkaten pakolaisten kulkeman matkan. Näyttelyssä on lisänä Saksan paviljongin katalogi, jonka on suunnitellut Maziyar Pahlevan ja julkaissut Archive Books (2019). 

Kuraattori: Franciska Zólyom  

Yhteistyössä Goethe-Institut Finnlandin kanssa. Näyttelyä on tukenut Turun Ekotori. 

Jessica Ekomane on ranskalaissyntyinen Berliinissä asuva elektromuusikko ja äänitaiteilija, jonka työskentely perustuu live-esityksiin ja installaatioihin. Hänen nelikanavaiset esityksensä, joille on ominaista fyysinen vaikutus, etsivät katarttista vaikutusta psykoakustisen vuorovaikutuksen, rytmisten rakenteiden havaitsemisen sekä melun ja melodian vaihtelun kautta. Hänen jatkuvasti muuttuvat ja mukaansatempaavat äänimaisemansa perustuvat kysymyksiin yksilöllisen käsityksen ja kollektiivisen dynamiikan suhteesta tai kuunteluodotusten ja niiden yhteiskunnallisten juurien tutkimisesta.

Jessica Ekomane on yksi kuudesta säveltäjästä, jotka Natascha Süder Happelmann on valinnut yhteistyökumppaneikseen installaatioonsa Ankersentrum (surviving in the ruinous ruin) Venetsian biennaalin saksalaiseen paviljonkiin vuonna 2019. Arts (Omaha. Hän julkaisi debyyttialbuminsa Multivocal Important Records -levyllä vuonna 2019. Hänen teoksiaan on esitetty eri instituutioissa ympäri maailmaa, kuten CTM-festivaalilla (Berliini), Ars Electronicassa (Linz), Dommunessa (Tokio) tai Bemis Center for Contemporary Artsissa (Omaha). www.jessicaekomane.com 

Franciska Zólyom on taidehistorioitsija ja kuraattori. Vuodesta 2012 hän on toiminut Galerie für Zeitgenössische Kunstin (GfZK) johtajana Leipzigissä, Saksassa. 

1997–1999 hän työskenteli kuraattorina Museum Ludwig Budapestissa. Työskenneltyään stipendiaattina Hamburger Bahnhof – Museum für GegenwartissaBerliinissä (2001 ja 2003/4) hän siirtyi johtamaan Institute of Contemporary Artia Dunaújvárosissa, Unkarissa. Siellä hän työskenteli yhdessä useiden kansainvälisten taiteilijoiden kanssa, mukaan lukien Gilbert Hage, Tamás Kaszás, Tilo Schulz, Sean Snyder ja Technika Schweiz, sekä aloitti monia paikka- ja kontekstisidonnaisia näyttelyitä sekä tutkimusprojekteja. Kaupunki ilman keskustaa (Stadt ohne Zentrum) ja Stalking Utopia –projektit palaavat takaisin ideologioiden tilallisuuden pariin. Vapaana kuraattorina hän on kuratoinut näyttelyt Lajos Kassákin Botschafter der Avantgarde (Edit Sasvárin kanssaja Agents and Provocateurs (Beáta Hockin kanssa), joka kertoo protestien taiteellisista ilmaisumuodoista.  

GfZK:ssa hän on kuratoinut mm. seuraavia: Little WarsawKampf um die innere Wahrheit ja Dainius Liskeviciusin Museum (2012), James Langdonin School for Design Fiction (2013), Kreativitätsübungen  Dóra Hegyin ja Zsuzsa Lászlón kanssa, 2014), Experimental Jetset: Provo Station(2016), Céline Condorellin Wall to Wall (2017), Gaudiopolis ja Versuch einer guten Gesellschaft (OFF Biennale Budapest, 2018).  

Useiden vapaaehtoistehtävien lisäksi hän käyttää aikaansa koulutus- ja kulttuuripoliittisten linjausten työstämiseen. 

Kuva: Jasper Kettner